Ajankohtaisia tapahtumia

18.9. Yhdistyksen strategiapäivä, klo 10-14, paikka Tyttöjen olohuone.

8-10.10. Nuorten naisten johtajuuskoulutus, Meriharjun luontotalo

9.10. NNKY-järjestöpäivät

28.10 Helsingin NNKY vuosikokous klo 18, hallituksen kokous ennen vuosikokousta klo 17-18

20.11. NNKY-liiton vuosikokous

2.12. Pikkujoulut (Unelman päivänä)

Syyskokous 28.10.2021

Tervetuloa Helsingin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen vuosikokoukseen torstaina 28.10.2021 klo 18 (paikka ilm. myöh.). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; hallituksen jäsenten valinnat, puheenjohtajan valinta, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022. Yhdistyksen jäsenet ovat kokoukseen lämpimästi tervetulleita, ilmoittaudu toiminnanjohtajalle 25.10. mennessä. Otathan myös etukäteen yhteyttä, jos asetut ehdolle yhdistyksen hallitukseen. Kokouksessa pidetään huolta turvaväleistä ja käsihygieniasta ja käytetään maskeja. Otathan etukäteen yhteyttä, jos haluat osallistua etänä (Teams). Jos sinulla on vaikeuksia liittyä kokoukseen tai teknisiä ongelmia, ota yhteys Hannaan (puh. 040 4872211). Kokoussaliin voidaan ottaa kuusi ensin ilmoittautunutta, mutta kaikki voivat osallistua etänä. Tulethan paikanpäälle vain terveenä.

Helsingin NNKY:n hallitus

Ekoteologiaa lapsille

1) Lapsille:

Tämän pienen luontoretken voit tehdä yksin, jos lähelläsi on jokin mukava, sinulle tärkeä luontopaikka. Tai voit lähteä yhdessä kaverin kanssa, tai pyytää vaikka jonkun perheenjäsenesi mukaan.

Ehkä se paikka on pieni metsikkö, jossa voit istahtaa kivelle. Tai vaikka puisto, jossa on iso, ihmeellinen puu – pysähdy sen oksien alle.

Ole hetki hiljaa. Hengittele rauhassa. Katsele ympärillesi: mitä näet? Kuuntele: mitä ääniä kuuluu? Kosketa kiveä, sammalta tai puuta: miltä se tuntuu kättäsi tai poskeasi vasten?  Jos metsässä kasvaa sinulle tuttuja marjoja, joista tiedät, että ne ovat syötäviä, kuten mustikka tai puolukka, maistele niitä.

Kun hiljaisuudessa olet keskellä luomakuntaa, voit havahtua, että olet osa sitä, osa Luojan ihmeellistä luontoa. Jo pelkästään se, että olet tässä hiljaa, on yhdenlaista rukousta. Rukouksessa ei tarvitse aina olla sanoja. Se voi olla myös kuulostelua, mitä Jumala puhuu kaikkien aistiesi kautta. Ehkä hän lohduttaa ja rauhoittaa? Ehkä hän kutsuu sinua johonkin uuteen elämässäsi?

Rukousta on myös kiittäminen. Voit keksiä kiitosaiheen jokaiselle sormellesi. Esimerkiksi: Jumalani, kiitos puhtaasta hengitysilmasta. Kiitos hauskoista muurahaisista… ja niin edelleen. Keksi aivan omat kiitosaiheesi!

Jos haluat, voit kerätä luonnosta mukaan joitakin aivan pieniä asioita, sellaisia, jotka voit poimia vahingoittamatta luontoa. Esimerkiksi tavallisia kukkia, joita on paljon tai kiviä tai pudonneita oksia tai käpyjä. Rakenna niistä itsellesi tärkeään paikkaan – ulkona tai kotona sisällä – oma alttarisi. Asettele tuomasi asiat kauniisti, ehkä kehän tai ristin muotoon? Asettele juuri siten kuin sinusta tuntuu hyvältä.

Kun rakennat alttariasi, pohdiskele:

* Mikä minulle on tärkeää luonnossa?

* Mikä minua huolestuttaa tai pelottaa kun ajattelen luontoa?

* Mikä luonnossa ilahduttaa minua?

Kerro nämä ajatuksesi Jumalalle rukouksessa. Voit myös kertoa ne läheiselle ihmiselle, jakaa huolet ja ilot. Näin huolet kevenevät ja ilo ja toivo lisääntyvät.

 

Jos olet tehnyt pikkualttarisi ulkona metsässä, tässä vaiheessa on aika kaivaa esiin eväät ja siunata ne. Esimerkiksi näin:

Siunaa Jeesus maa allamme ja taivas yllämme.

Siunaa Jeesus ystävät ympärillämme, eläimet, puut ja ihmiset.

Siunaa Jeesus ruokamme.

Aamen.

Ja sitten vain iloisesti juhlahetkeä viettämään eväiden parissa. Muistathan ettei retkeltänne jää luontoon yhtään roskaa!

 

2)  Lasten kanssa toimiville aikuisille:

 

Ekoteologia tarkoittaa pohdintoja ihmisen luontosuhteesta, erityisesti kristillisen uskonperinnön valossa.

 

Yksi kristinuskon, varsinkin Jeesus Nasaretilaisen, tärkeitä näkökulmia on se, että monessa asiassa lapsi saa olla esikuva. Näin myös suhteessa luontoon: pieni lapsi osaa pysähtyä, ihmetellä ja olla vaan, elää hetkessä. Aikuiselle hetkessä eläminen on hengellisen harjoituksen paikka.

 

Mutta aikuinen voi välittää omalla elämällään ja sanoillaan lapselle sellaista vanhaa viisautta, joka tekee hyvää ihmisen sielulle ja samalla luomakunnallekin.

 

* Kyky levätä hiljaisuudessa on tärkeää sekä isoille että pienille ihmisille. Myös varhaisnuoret ja nuoret kaipaavat hiljaisuutta kaiken informaatiotulvan keskellä. Aikuiset voivat mahdollistaa heille irtautumisen hetkiä viemällä heitä luontoon – sielläkin voi olla välillä yhdessä hiljaa.

* Monilla tämän ajan lapsilla ei aina ole mahdollisuutta nähdä esimerkiksi tähtitaivasta kunnolla kaiken valosaasteen keskellä. Voisitko viedä lapsen iltayön nuotioretkelle? Yksikin voimakas elämys tuleen tuijottelusta tai turvallisesta kuutamoretkestä voi merkitä paljon hänen luontorakkautensa synnylle.

* Perheessä, seurakunnassa tai muussa yhteisössä vietetään vuodenkierron juhlia. Vuoden kulku on elämämme perusrytmi. Rytmien ja suuren kiertojen havaitseminen ja ymmärtäminen on tärkeää ihmiselle, se ruokkii toistollaan sisäistä elämää ja tuo turvaa. Samalla se auttaa ymmärtämään luonnon kiertokulkuja ja kunnioittamaan niiden viisautta.

* Martti Lutherin suuhun on laitettu sanat: ”Vaikka tietäisin, että maailmanloppu tulee huomenna, tänään istuttaisin omenapuun”. Tässä tutussa lauseessa on tärkeää sekin, ettei kyse ole vain abstraktista ajattelusta, vaan käsillä tekemisestä, omenapuun istuttamisesta. Kyse on riitistä. Lapset kaipaavat riittejä, käsillä tekeminen auttaa käsittämään asioita, joita ei aina edes pysty sanoittamaan.

* Riitit voivat olla sellaisia, jotka konkreettisesti auttavat luonnon tasapainon vaalimisessa, kuten vaikka puun istutus. Käsillä tekeminen ja muu toiminta helpottavat lasten ja nuorten kokemaa ahdistusta luonnon tilasta. Riittejä ja toiminnan tapoja voi myös keksiä heidän kanssaan aivan itse.

* Alttarin rakentaminen on ihmiselle lajityypillistä toimintaa. Miettikää yhdessä, millaisissa tilanteissa ja miten voisi rakentaa alttarin, joka muistuttaa rukouksen ihanasta mahdollisuudesta. Alttarin koristelu voi myös konkretisoida ihmisen yhteenkuuluvuutta maan, koko luomakunnan kanssa.

* Kristillisessä uskonperinnössä hiljentyminen ja rauhoittuminen rukouksessa kuuluu yhteen konkreettisten rakkauden tekojen kanssa. Rakkaus voi kohdistua lähipiirin ihmisiin tai lähiluonnon puolustamiseen. Tai se voi saada yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodon.

* Kristityn elämässä tärkeitä arvoja ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Myös kristitty voi ajatella, että luomakunta on pyhä, sillä Kolmiyhteinen Jumala on läsnä ja lähellä meitä kaikessa luodussaan. Tästä seuraa kunnioitus ja luonnon koskemattomuuden taju. Ihmisellä ei ole rajatonta oikeutta ottaa luonnosta, mitä mielii. On säilytettävä kohtuus: luonnosta otetaan vain mitä todella tarvitaan ja käytetään se tarkkaan, ei haaskaten.

* Lasten kanssa voi miettiä, mitä kohtuullisuus ja elämän hyvä yksinkertaisuus tarkoittaa omassa elämässä. Lapset voivat opettaa aikuisiakin siinä, miten kierrätys ja muut arjen kohtuulliset tavat otetaan tosissaan. Kohtuuttomaan kulutukseen pohjautuvasta elämäntavasta voi löytää teitä parempaan, enemmän olennaisuuksiin keskittyvään elämäntapaan. Siinä on tilaa kokea yhteys maahan voimakkaasti ja viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa, kiireettömästi.

* Luonto auttaa kaikenikäistä ihmistä pysymään koossa ja suhteellistamaan arjen asioita. Luonto ja mieli ovat läheisessä yhteydessä. Luonnon pirstaloituminen satuttaa myös ihmistä. Kiinteä yhteys luomakuntaan ja toiminta sen puolesta tyynnyttää mieltä. Luonnon parantavan voiman voi ymmärtää Jumalan armona: kosketuksessa luontoon Jumala ympäröi ihmisen armollaan.

 

Teksti: Pauliina Kainulainen

 

Lähteenä käytetty teosta Monica Vikström-Jokela ja Eero Jokela: Aika pyhä! Lasten Keskus 2011.

Ekoteologiasta tiiviisti kts. esim. Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus – Suomen ev.lut.kirkon ilmasto-ohjelma 2008. (Löytyy mm. internetistä)

Lisälukemista:

Pauliina Kainulainen: Metsän teologia. Kirjapaja 2013.

Pauliina Kainulainen: Suuren järven syvä hengitys. Luontosuhde ja kokonainen mieli. Kirjapaja 2019.

Suvielie Nurmi ja Panu Pihkala (toim.): Luontokirkkovuosi. Hartauksia luonnossa ja luonnosta. Lasten Keskus ja PTK 2013.

Panu Pihkala: Mieli maassa. Ympäristötunteet. Kirjapaja 2019.

Liisa Seppänen (toim.): Maa jalkojeni alla. Kelttiläisiä rukouksia. Kirjapaja 2018.